Jäteaineet

Kuva Wikimedia Commonsista. Typen kierto akvaariossa: 1) kalat saavat ruokaa, 2) ne erittävät ammoniakkia/ammoniumia, 3) Nitrosomonas-bakteerit hajottavat tämän nitriitiksi, 4) Nitrospira-bakteerit hajottavat sen edelleen nitraatiksi, jota kasvit voivat hyödyntää, 5) puhdas vesi haihtuu ja jättää jälkeensä suuremman pitoisuuden jäteaineita, 6) kasvit saavat energiaa valosta, 7) bakteereja löytyy myös pohjamateriaalista, 8) kasvit erittävät happea, jota kalat käyttävät, 9) kalat erittävät hiilidioksidia, jota kasvit käyttävät. — Typen kierto akvaariossa: 1) kalat saavat ruokaa, 2) ne erittävät ammoniakkia/ammoniumia, 3) *Nitrosomonas*-bakteerit hajottavat tämän nitriitiksi, 4) *Nitrospira*-bakteerit hajottavat sen edelleen nitraatiksi, jota kasvit voivat hyödyntää, 5) puhdas vesi haihtuu ja jättää jälkeensä suuremman pitoisuuden jäteaineita, 6) kasvit saavat energiaa valosta, 7) bakteereja löytyy myös pohjamateriaalista, 8) kasvit erittävät happea, jota kalat käyttävät, 9) kalat erittävät hiilidioksidia, jota kasvit käyttävät.
*Kuva lähteestä Wikimedia Commons*

Hajoaminen

Ensimmäinen jäteaine, joka ilmestyy akvaarioon, on ammoniakki. Tämä on erittäin myrkyllistä ja voi pieninä pitoisuuksina tappaa kaikki kalat. Onneksi akvaarion ammoniakki muuttuu nopeasti ammoniumiksi, jos pH on alle 7.

Jos pH nousee jälleen yli 7, ammonium muuttuu takaisin ammoniakiksi. Tämä voi selittää joitakin tapauksia, joissa viivästynyt vedenvaihto aiheuttaa äkillisiä "selittämättömiä" kalojen kuolemia.

Terveessä akvaariossa, jossa on kypsä suodatin, ammoniakkipitoisuus on niin alhainen, ettei sitä voi mitata tavallisilla testeillä. Jos suodattimessa ja pohjamateriaalissa on happea, ammonium ja ammoniakki muuttuvat nitriitiksi, joka on vähemmän myrkyllistä kuin ammonium. pH ei vaikuta nitriittipitoisuuteen.

Ajan myötä nitriitti hajoaa nitraatiksi, joka on vielä vähemmän myrkyllistä. Nitraatti ei hajoa enempää, ja se on normaalisti poistettava akvaariosta vedenvaihdolla. Nitraatin hajottamiseen voidaan käyttää myös anaerobista suodatusta, mutta tämä on sekä monimutkaista että riskialtista.

Kasvit käyttävät myös jonkin verran nitraattia, mutta tuotannon ja kulutuksen tasapainottamiseksi tarvittaisiin käytännössä useiden satojen litrien akvaario, joka on täynnä kasveja ja jossa on hyvä valaistus. Kaloja saisi olla vain pari tai kolme pientä yksilöä. Harvat akvaristit ovat kiinnostuneita tällaisesta järjestelystä.

Jos suodattimen ja/tai pohjamateriaalin bakteerit jäävät ilman happea, asiat voivat alkaa kehittyä päinvastaiseen suuntaan. Hyödylliset bakteerit kuolevat joukoittain ja vapauttavat jäteaineita, jotka tappavat kaloja.