Systematiikka

• Siamilainen taistelukala ( Betta splendens, Regan ^(wp) , 1910) on siis kala, josta tämä sivu kertoo.
  Muita siamilaisten taistelukalojen tieteellisiä nimiä (käytetään synonyymeinä kirjallisuudessa): Betta trifasciata, Betta pugnax, Betta rubra, Macropodus pugnax.
• Taistelijat ( Betta, Bleeker ^(wp) , 1850), on suku, johon kuuluu sekä suuhautojia että vaahtopesän rakentajia. Kaikki lajit eivät ole yhtä aggressiivisia, ja monia pidetään akvaariokaloina.
• Macropodusinae (Hoedeman, 1948) on taistelukalojen varsinainen ryhmä, vaikka sitä kuvataan usein nimellä Anabantidae tai Belontiidae.
• Rihmakalat ^(wp) (Osphronemidae, Bleeker, 1859) on suuri joukko labyrinttikaloja. Monet ovat suosittuja akvaariokaloja.
• Labyrinttikalat ^(wp) (Anabantoidei) koostuu yli 80 lajista, jotka jakautuvat neljään Anabantidae-, Belontiidae-, Helostomantidae- ja Osphronemidae-heimoon. Tämän ryhmän lajit pystyvät hengittämään ilmaa pään elimen avulla, jota kutsutaan labyrintiksi.
• Ahvenkalat ^(wp) (Perciformes) koostuu 19 alalahkosta ja yli 9 000 lajista, joista suurin osa on petoja matalissa vesissä. Niiltä puuttuu rasvaevä. Vatsaevissä on yksi piikkiruoto ja viisi pehmeää eväruotoa, ja ne sijaitsevat pitkällä edessä. Rintaevät ovat sivuilla.
• Piikkieväiset ^(Wikidata) (Acanthopterygii) muodostavat noin 40 % kaikista kalalajeista.
• Varsinaiset luukalat ^(wp) (Teleostei) on ryhmä, jossa on yli 26 000 lajia.
• Viuhkaeväiset ^(wp) (Actinopterygii) sisältävät muun muassa sampikalat (Chondrostei), joihin kuuluu 25–30 lajia, monieväkalat (Polypteridae) ja rusettikalan ( Amia calva).
• Leualliset ^(wp) (Gnathostomata) sisältävät kaikki selkärankaiset paitsi limanahkiaiset ja nahkiaiset. Taistelukalan ja ihmisen sukupuut kohtaavat suunnilleen tässä kohdassa. Ryhmä syntyi makeasta tai murtovedestä 440 miljoonaa vuotta sitten.
• Selkärankaiset ^(wp) (Vertebrata, Cuvier ^(wp) , 1812) muodostavat yli 50 000 lajia.
• Selkäjänteiset ^(wp) (Chordata, Bateson ^(wp) , 1885) on ominaista joustava tukitanko, jota kutsutaan selkänauhaksi.
• Jälkisuiset ^(wp) (Deuterostomia) ovat niin kehittyneitä, että syömme ja ulostamme kahden eri reiän kautta, ja ne muodostavat viisi prosenttia kaikista tunnetuista eläinlajeista.
• Kaksikylkiset ^(wp) (Bilateria) ovat molemminpuolisesti symmetrisiä eläimiä. Meritähdet, merisiilit ja meduusat ovat esimerkkejä eläimistä, jotka eivät kuulu tähän ryhmään.
• Eläimet ^(wp) (Metazoa) jakavat yhteiset esi-isät, jotka elivät noin miljardi vuotta sitten.
• Opisthokonta ^(wp) -ryhmään kuuluvat eläimet, sienet sekä eräät eliöt, jotka luokiteltiin aiemmin alkueläimiksi ^(wp) .
• Eukaryootit ^(wp) (Eukaryota) ovat yksisoluisia tai monisoluisia organismeja, joilla on arsenaali hyödyllisiä organelleja.
• Elämä ^(wp) on suurin osa asioista, jotka liikkuvat, ja melko monet organismit, jotka tuskin liikkuvat.

Betta sp.

Lyhenne sp. tarkoittaa species eli lajia. Betta sp. tarkoittaa siis ”määrittämätöntä, tuntematonta tai vielä kuvaamatonta Betta-suvun lajia”. Tiedetään siis, että kala kuuluu Betta-sukuun, mutta tarkkaa lajia ei tunneta. Lajia ei ehkä ole vielä edes tieteellisesti kuvattu ja nimetty.

Jos tarkoitat nimenomaan siamilaista taistelukalaa, kirjoita Betta splendens.

Jos et tiedä, onko kyseessä siamilainen taistelukala vai jokin muu Betta-suvun laji, on asianmukaista kirjoittaa Betta sp. Varmista kuitenkin, ettei kukaan tulkitse merkintää väärin ja luule sinun tarkoittavan lajia Betta splendens ...